Porlammin meijeri on ainoa Etelä-Suomessa toimiva juustola, tutustu pitkään historiaamme

Porlammin Osuusmeijeri on maidontuottajien omistama itsenäinen osuuskunta. Perustamisvuosi 1920, maidontuottajia on 15 ja osuuskunnan palveluksessa on 15 henkilöä.

Vuonna 2012 vastaanotettu maitomäärä oli 6,5 miljoonaa litraa ja liikevaihto 9 milj. euroa. Päätuotteet ovat emmentaljuusto, juustoraasteet, juustosiivut ja sulatejuustot.

Porlammin meijeri myy tuotteensa vähittäiskaupalle, suurkeittiösektorille sekä elintarviketeollisuudelle. Porlammin Osuusmeijeri on valmistanut emmentaljuustoa meijerin perustamisesta lähtien.

Se on ainoa jäljellä oleva juustola Etelä-Suomessa. Porlammin mustaleimainen emmentaljuusto on saavuttanut huomattavan markkinaosuuden Suomessa ja sitä viedään myös ulkomaille.

Historiikki

Maatalouden murrosvaiheet

Talonpoika on aina ollut suomalaisen yhteiskunnan selkäranka. Hän on aina rakastanut henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta. Täten maanviljelijöiden perustamat tuotantolaitokset ovat heijastumaa talonpoikaisesta vapautta ihannoivasta ajattelutavasta. Porlammin Osuusmeijerin historiaan kuuluu kolme suurta maatalouden murrosvaihetta.

Ensimmäinen viime vuosisadan puolella tapahtunut suuri murros synnytti monien välivaiheiden kautta osuusmeijeriaallon. Metsätalouden noustessa kansantalouden suurtekijäksi ja maatalouden hankkeiden keskeiseksi rahoituslähteeksi, meijereiden perustaminen oli tarpeellista.

Toinen suuri maatalouden murrosvaihe alkoi 1950-luvulla ja koitui kohtaloksi monelle pienelle meijerille. Ratinalisointivaade, kohonnut kustannustaso ja Uudellamaalla pääkaupunkiseudun maitohuollon turvaaminen nostattivat käymistilan, joka oli hukuttaa myös Porlammin Osuusmeijerin.

Kolmas suuri murrosvaihe johtui Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin. Liittymisen myötä rajat aukenivat halvalle ulkomaiselle juuston tuonnille, ja miltei kaikki pienet juustomeijerit joutuivat kannattavuuden heikentyessä lopettamaan toimintansa. Myös tämä kolmas vaihe oli Porlammin Osuusmeijerille hyvin raskasta aikaa.

Porlammin Osuusmeijeri on nyt ja tulevaisuudessa osoitus suomalaisen talonpojan yrittämishalusta ja vapaudenkaipuusta. Meijeri on selvinnyt murrosvaiheista voittajana.

Kartanomeijerit

Kartanomeijerit ovat toimineet meijeritoiminnan uranuurtajina maassamme. Niiden antama esikuva antoi 1800-luvun loppupuolella yhtiömeijerin aallon, Porlammilla tämä kausi kesti neljännesvuosisadan. Separaattorin sisääntulo, hyvät liikenneyhteydet sekä vointuotannon kannattavuus nostivat karjatalouden ylivoimaisesti tärkeimmäksi maataluden tuotantohaaraksi.

Kunnia meijeritoiminnan aloittamisesta Porlammilla lankeaa kartanon sveitsiläiselle vuokraajalle Gotfrid Gernerille. Porlammin kartanon meijeri toimi kaikkiaan lähes 65 vuotta vuoteen 1946 saakka, jolloin se liittyi Porlammin Osuusmeijerin jäseneksi. Porlammin ensimmäinen yhtiömeijeri perustettiin vuonna 1894. Pian sen jälkeen perustettiin Tyyskänmäellä meijeri ja myöhemmin yhtiömeijeri nykyisen Osuusmeijerin paikalle.

Porlammin Osuusmeijerin perustaminen

Porlammin Osuusmeijerin perustamisesta keskusteltiin ensimmäistä kertaa voimakkaasti vuonna 1913. Koska osuusmeijeriajatus ei saanut tarpeeksi kannatusta, päättivät asiasta keskustelleet Kaarlo Vuorenalho, Ilmari Myyrä ja Kalle Vähämartti perustaa yhtiömeijerin. Suurin osa heidän sopimuksistaan oli suusanallisia, sillä silloin luotettiin miehen sanaan. Kolmen miehen perustama yhtiömeijeri osti tontin kylän yhteismaalta, johon rakennettiin juustokellari ja meijerirakennus.

Viisi vuotta yhtiömeijerin perustamisen jälkeen puhuttiin taas osuusmeijerin perustamisesta. Osuusmeijerin perustava kokous pidettiin 20.1.1920, aikana jolloin kansallissodan vaikeimmat haavat olivat juuri arpeutuneet ja uusi kehityksen aika päässyt hyvään alkuun. Sodanjälkeisessä rahanpuutteessa pidettiin luonnollisena, että meijereiden keskusliike Valio auttoi etumaksuillaan vaikeuksiin joutuneita meijereitä.

Valion mahdollisuuden olivat nekin tietysti rajalliset, ja niin käytiin ankariin meijereihin kohdistuneisiin karsintoihin. Porlammille etumaksua ei annettu ja Osuusmeijeriä uhkasi lopettaminen. Porlammilla, sen ainutta teollisuuslaitosta, meijerin lopettamista, ei voitu hyväksyä. Paikkakunnalle perustettiin sitkeiden neuvotteluiden jälkeen oma vientiliike.

työmiehet